Yhteistoiminta työnantajan ja työpaikkojen henkilöstön välillä    on lakisääteinen oikeus ja velvollisuus. Tämä yhteistoiminta luo tehostetun työturvallisuuden, työsuojelun sekä turvallisuuden yrityksen uudistamisessa.

Laki yhteistoiminnasta yrityksissä (YT-laki)

Laki Yhteistoiminnasta Yrityksissä (tunnetaan myös nimellä YT- tai Yhteistoimintalaki) pyrkii edistämään yritystoimintojen ja työolosuhteiden paranemista. YT-lain tarkoituksena on edistää henkilöstön ja työnantajan välisiä suhteita ja tarjota henkilöstölle kanavia, joiden avulla he voivat vaikuttaa heidän työhönsä ja työpaikkoihinsa vaikuttavaan päätöksentekoon.    Laki koskee liiketoimintaa, jolla on vähintään 20 työntekijän vakituinen henkilöstö. Pienemmät yritykset voivat myös sitoutua yhteistoimintamenettelyihin, joko työehtosopimuksen mukaisesti tai työpaikan tapojen ja käytäntöjen mukaisesti.    Yhteistoiminnan osapuolet ovat työnantaja ja luottamusmies tai muu yhteyshenkilö tai nimitetty edustaja tai yksittäinen työntekijä.

Yhteistoiminnan laajuus sisältää seuraavat asiat:

  • Muutokset työorganisaatiossa, jotka vaikuttavat henkilöstön asemaan merkittävästi
  • Mitkä tahansa palvelujärjestelyt, jotka vaikuttavat henkilöstöön aineellisesti
  • Periaatteet ja suunnitelmat henkilöstön kehittämiseen sekä tasa-arvoiseen kohteluun ja työpaikan sisäiseen kommunikaatioon
  • Mitkä tahansa osa-aikaisen työsuhteen vähennykset, lomautukset tai irtisanomiset, jotka on toteutettu tarpeettomuuden vuoksi
  • Vuokratyöntekijöiden käytön kriteerit
  • Liiketoiminnan määrittämisen syyt sekä ajoitus ja tämän toiminnan seuraukset

Neuvottelujaksot

  • Työnantajan tulee antaa ilmoitus irtisanomispäätöksiä, lomautuksia tai työntekijöiden säännöllisten työtuntien vähentämistä koskevien YT-neuvotteluiden alkamisesta viisi päivää etukäteen
  • Ellei muuta sovittu, irtisanomisten, lomautusten tai säännöllisten työtuntien YT-neuvottelut, jotka vaikuttavat enintään kymmeneen työntekijään tai enintään 90 päivää kestävään lomautukseen, tulee jatkua vähintään 14 päivän ajan
  • YT-neuvotteluiden, jotka koskevat kymmentä tai useampaa työntekijää, vähimmäiskesto on kuusi viikkoa, ellei muutoin sovittu
  • Neuvotteluajanjakso on 14 päivää niissä yrityksissä, jotka työllistävät 20 – 29 henkilöä
  • Henkilöstön edustaja on velvollinen vaatimaan lain vaatimat tiedot uhkasakon uhalla, mikäli näiden tietojen luovutuksesta kieltäydytään

Lisätiedot: Työ- ja elinkeinoministeriö

Yhteistoiminta kunnissa

YT-lain tarkoitus kunnallishallinnossa on mahdollistaa henkilöstön pääseminen yhteisymmärrykseen työnantajan kanssa ja osallistua niihin toimiin, jotka parantavat paikallisen hallituksen toimintaa, antaa henkilöstölle mahdollisuus vaikuttaa päätökseentekoon suhteessa omaan työhön ja kollegoihin ja edistää paikallisten viranomaisten palveluntarjonnan tehokkuutta sekä henkilöstön työelämän laatua. Tämän yhteistoiminnan osapuolet ovat paikalliset viranomaiset ja sen henkilöstö, joiden edustajana voi olla luottamushenkilö, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön tähän tarkoitukseen osoittama henkilö.

Yhteistoiminnan laajuus sisältää ainakin seuraavat asiat:

  • Muutokset työorganisaatiossa, jotka vaikuttavat henkilöstön asemaan merkittävästi
  • Mitkä tahansa palvelujärjestelyt, jotka vaikuttavat henkilöstöön aineellisesti
  • Periaatteet ja suunnitelmat henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työpaikan sisäiseen kommunikaatioon
  • Mitkä tahansa osa-aikaisen työsuhteen vähennykset, lomautukset tai irtisanomiset, jotka on toteutettu taloudellisista tai tuotannollisista syistä
  • Vuokratyöhenkilöiden käytön kriteerit
  • Liiketoiminnan siirron syyt sekä ajoitus ja tämän toiminnan seuraukset

Lisätiedot: Kuntatyönantajat

Yhteistoiminta kirkossa

Yhteistoimintaa kirkossa hallinnoi kirkon yhteistoimintasopimus, jonka tarkoituksena on edistää yhteistoimintaa työnantajan ja kirkon työntekijöiden välillä sekä mahdollistaa työntekijän yhteistyö ja vaikutus työhön ja työpaikkaan sekä terveyteen ja työpaikan turvallisuuteen liittyvien asioiden harkinnassa.

Yhteistoiminta valtionhallinnossa

Yhteistoimintaa keskushallinnon sektorissa hallinnoi Laki Yhteistoiminnasta Valtion Virastoissa ja Laitoksissa ja keskushallinnon yhteistoimintasopimus. Näiden välineiden tarkoituksena on löytää yhteinen pohja valtion virastojen yhteistoiminnan kehityksessä ja mahdollistaessa henkilöstön vaikutus päätöksenteossa näissä virastoissa työn, työolosuhteiden sekä henkilöstön aseman vuoksi. Yhteistoiminnan laajuus on suurelta osin sama kuin muissa työmarkkinoiden sektoreissa.

Lisätiedot: Valtiovarainministeriö

Luottamushenkilö

Työpaikan työntekijät nimittävät luottamushenkilön edustamaan heitä. Luottamushenkilö toimii paikallisena neuvottelijana, sovittelijana sekä kommunikaatiokanavana työnantajan ja työntekijöiden välillä. Työehtosopimukset sisältävät yksityiskohtaiset koulutusta koskevat säännökset sekä    luottamushenkilön velvollisuuksiin käytettävä aika.

Nimitetty edustaja (työsopimuslaki)

Mikäli työntekijöiden työehtosopimuksessa ei ole osoitettu luottamushenkilöä, voi nimitetty edustaja edustaa heitä työpaikalla. Tällainen tilanne voi olla silloin, kun työpaikalla ei ole työehtosopimusta tai kun työehtosopimuksessa ei mainita luottamushenkilön säännöksistä.

Yhteistoiminta-asiamies

Yhteistoiminta-asiamies valvoo lainsäädännön noudattamista ja muita teollisuuden demokratian järjestelyitä. Yhteistoiminta-asiamies on Työ- ja elinkeinoministeriön virkamies, joka toimii työnantajien ja työntekijöiden välisenä yhteydenpitäjänä.

Lisätiedot: yhteistoiminta-asiamies

Edustaminen hallinnossa

Yli 150 henkilöä työllistävän liikeyrityksen henkilöstö on oikeutettu    lähettämään edustajan toimimaan hallinnon sisällä. Tämä edustaja voi toimia näissä elimissä sopimuksen mukaan yrityksen Hallintoneuvostona, Yhtiön Hallituksena, Johtokuntana tai Johtoryhmänä. Vähintään yksi ja enintään neljä henkilöstön edustajaa voidaan osoittaa, yhdessä sijaistensa kanssa. Henkilöstön edustaja on velvoitettu tutkimaan kyseessä olevaan liiketoimintaan liittyviä materiaaleja etukäteen ja hän voi ottaa osaa kaikkeen yritystoiminnan kehitykseen koskevaan liiketoimintaan, yrityksen ja henkilöstön välisen yhteistoiminnan parantamisen toimiin ja laajentaa työntekijöiden vaikutusvaltaa, liiketoimintaa ja yrityksen taloutta sekä sen henkilöstön asemaa. Henkilöstön edustajat eivät saa osallistua yrityksen johdon nimittämiseen, työsuhteen sääntöjen ja ehtojen määrittämiseen tai henkilöstön työsuhteen ehtojen tarkasteluun. Henkilöstön edustaja on sitoutunut luottamuksellisuutta koskeviin säännöksiin.

Henkilöstörahasto

Henkilöstörahasto voidaan perustaa yritykselle, joka työllistää vähintään 30 työntekijää ja yritykselle, joka työllistää yli kymmenen työntekijää tietyin ehdoin. Henkilöstörahaston tarkoitus on saada työntekijät enemmän kiinnostuneemmiksi kehittämään yritystä ja parantaa motivaatiota työpaikalla. Kaikki yrityksen työntekijät merkitään automaattisesti mukaan rahastoon. Rahaston varat kerääntyvät yrityksen bonuspalkkiojärjestelmän mukaisesti. Rahaston jäsenillä on oikeus nostaa koko oman panoksensa rahastosta työsuhteen päättyessä. Henkilöstörahasto voidaan asettaa myös valtion virastolle tai viraston tulosyksikölle.

Työsuojelu

Työntekijällä on velvollisuus suorittaa tarvittavat toimet varmistaakseen työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden työpaikalla.    Työpaikalla tulee olla työsuojeluohjelma ja kaikkien työpaikan suunnittelu- ja kehitystoimien tulee noudattaa tämän ohjelman tavoitteita. Työnantajan ja työntekijöiden tulee yhdessä edistää terveyttä ja turvallisuutta työpaikalla. Työnantajan tulee osoittaa työpaikalla, työolosuhteissa ja työympäristössä ilmenneet vaarat ja työntekijöille tulee antaa riittävät tiedot vaaratekijöistä, heidät tulee tutustuttaa työhön ja opastaa ongelmien ennaltaehkäisyyn. Työnantajan tulee osoittaa työsuojelupäällikkö jokaiselle työpisteelle. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua edustavat työntekijöitä ja toimiston henkilöstöä. Nämä edustajat tulee nimittää kaikissa 10 tai useamman työntekijän työpaikassa. Työsuojelupäällikkö nimitetään, mikäli työpaikalla työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Työsuojeluyhteistoiminta edistää turvallisia ja terveellisiä työolosuhteita ja pidempiä työuria.

Lisätiedot: Työsuojeluhallinnon verkkosivut

Työsuojelupäällikkö:

  • työnantajan osoittama jokaiselle työpisteelle
  • edustaa työnantajaa työsuojeluyhteistoiminnassa
  • on vastuussa työsuojeluyhteistoiminnan järjestämisestä ja kehittämisestä
  • tulee olla asianmukaisesti valtuutettu työsuojeluvelvollisuuksiin

Työsuojeluvaltuutettu:

  • työntekijöiden valtuuttama yhdessä kahden varavaltuutetun kanssa silloin, kun on alle kymmenen säännöllisesti työskentelevää työntekijää
  • toimii työntekijöiden edustajana työsuojeluasioissa ja osallistuu työsuojeluun liittyvään päätöksentekoon
  • osallistuu työpisteen tarkastuksiin
  • kiinnittää huomioita asioihin, jotka edistävät terveyttä ja turvallisuutta työpaikalla
  • on oikeutettu tietoon, joka on välttämätöntä työsuojeluyhteistoiminnan toteuttamiseen
  • on oikeutettu koulutukseen ja riittävään työn vapautusaikaan hoitaakseen valtuutetun velvollisuuksiaan

Työsuojeluyhteistoiminta

  • Työsuojeluyhteistoiminta työpaikalla edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta. Tämä yhteistoiminta voi kattaa yhden tai useamman paikan tai liiketoiminnan tai toimintayksikön.
  • Työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvat aiheet ovat:
  • asiat, jotka vaikuttavat työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkapasiteettiin
  • asiat, jotka vaikuttavat työhön, työympäristöön ja työyhteisöön
  • meneillään oleva tilanne tai mitkä tahansa muutokset
  • yrityksestä esiin tulevat asiat, suunnittelu ja työn valvonta
  • Työsuojelupäällikön käsittelemät aiheet sisältävät yleisiä ohjeistuksia työterveyspalveluista,työterveyspalvelun toimintasuunnitelman ja mitä tahansa päihteiden väärinkäyttöongelmia työpaikalla

Työturvallisuus ja terveysviranomaiset

Alueellisista työolosuhteiden sääntelyn valvonnasta ja alueellisista työpisteen tarkistuksista vastuussa olevien Alueellisten valtionhallintoviranomaisten työsuojelun vastuuta valvoo sosiaali- ja terveysministeriö. Työturvallisuus- ja terveysviranomaiset voivat toteuttaa tarkistuksia työpisteillä. Työturvallisuus- ja terveystarkastaja on oikeutettu tietoon tehdystä työstä, työsuhteen ehdoista, työympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta ja työterveyspalveluista. Tarkistaja valmistelee tarkistuksesta kirjallisen raportin ja voi antaa suosituksia työturvallisuuden ja -terveyden edistämiseksi. Mikäli näitä suosituksia ei noudateta, voi tarkasta kirjoittaa kirjallisen ohjeen työnantajalle. Mikäli ohjeistusta ei noudateta, voi tarkastaja kirjoittaa kirjallisen määräyksen korjata kaikki asiat, jotka eivät täytä lakisääteisiä standardeja. Mikäli määräystä ei noudateta, voi tarkastaja viedä asian työsuojelun Alueellisille Valtionhallintoviranomaisille, joka voi johtaa pakottaviin hallinnollisiin toimenpiteisiin ja mahdolliseen oikeudenkäyntiin.

Lisätiedot: Työturvallisuuskeskus

Terveys ja turvallisuus työpaikalla

Työntekijä tulee tutustuttaa työhön, siihen liittyvistä vaaroista tulee neuvoa riittävästi ja neuvoa vahingon välttäminen. Työntekijän tulee noudattaa työnantajan säännöksiä ja ohjeistuksia ja muutoin edistää terveyttä työpaikalla. Työturvallisuus- ja Terveyslaki kattaa kaikki työt yksityisellä ja julkisella sektorilla ja sen laajuus käsittää opiskelijoiden työn koulutuksessa, työllisyyspolitiikan järjestelmän alaisena tehdyt työt ja ei-sotilaallisessa palvelussa tehdyt työt.

Työterveyshuolto

Työnantajan tulee järjestää työterveyspalvelu ehkäistääkseen työn aiheuttamia terveysvaaroja ja turvatakseen ja edistääkseen työntekijöiden turvallisuutta, työkapasiteettiä ja terveyttä. Kaikki työntekijät kuuluvat ehkäisevän työterveyshuollon piiriin, riippumatta työsuhteen luonteesta. Ehkäisevä työterveyshuolto voi sisältää tutkimuksen palkkaamisen yhteydessä. Työterveyspalvelu voidaan järjestää myös sisäisessä terveyskeskuksessa tai se voidaan ostaa yksityiseltä tai paikalliselta viranomaispalveluntarjoajalta. Työterveyspalvelu tutkii työpaikan terveysvaaroja, toteuttaa terveystarkastuksia, neuvoo työnantajaa ja henkilöstöä työhön liittyvistä terveysriskeistä ja toteuttaa käytännön arvioita parantaakseen terveyttä ja turvallisuutta työpaikalla. Työterveyspalvelu voi sisältää myös sairaudenhoidon.

Tietosuoja ja yksityisyys työpaikalla

Työnantaja voi tallentaa ja käsitellä vain sellaisia vaadittuja henkilökohtaisia, jotka ovat suoraan olennaisia työntekijän työsuhteen kannalta. Työntekijä ei voi kieltäytyä tästä tiedonsuojausperiaatteesta. Työntekijän tulee pääosin kerätä tietoa vain henkilökohtaisesti suoraan työntekijältä ja mitkä tahansa muualta saadut tiedot voidaan tallentaa vain työntekijän suostumuksella. Työntekijä on oikeutettu käsittelemään työntekijän terveydentilaan liittyviä tietoja, mikäli tämä on välttämätöntä sairausajan palkan maksamiselle, määrittäessä työstä poissaolon perusteita tai osoittaessaan työntekijän työkapasiteettia edellämainitun pyynnöstä. Tiedot työntekijän terveydentilasta tulee hankkia henkilökohtaisesti työntekijältä tai muualta työntekijän kirjallisella suostumuksella. Tiedot työntekijän terveydentilasta tulee pitää erillään muista työntekijältä kerätyistä tiedoista ja niitä saa käsitellä vain työnantajan nimeämät henkilöt.

Päihteiden testaus

Palkkaamisvaiheessa työnantaja voi vaatia huumausainetestitodistusta sellaista työtä varten, joka vaatii tarkasti määriteltyjä kykyjä. Tällaista todista voidaan vaatia ainoastaan hyväksytyn työhakemuksen tapauksessa. Mikäli työntekijä kieltäytyy antamasta vaadittua todistusta tai testitulos on positiivinen, työnantaja voi hylätä hakemuksen. Työnantaja voi vaatia huumausainetestitodistusta työsuhteen aikana tiettyjen lain vaatimissa tehtävissä, mikäli on oikeutetut perusteet epäilylle, että työntekijä olisi ollut töissä huumausaineiden vaikutuksen alaisena tai että hän olisi huumausaineista riippuvainen. Huumausainetesti voidaan suorittaa vain terveysalan ammattilaisen toimesta.

Soveltuvuustesti

Työnantaja voi vaatia työnhakijaa käymään persoonallisuus- ja soveltuvuusarvioinneissa. Soveltuvuustestejä voidaan käyttää myös työsuhteen aikana, esimerkiksi tehtävien vaihtuessa. Soveltuvuustestiin vaaditaan aina työntekijän suostumus. Tällaisissa testeissä tulee käyttää luotettavia menetelmiä ja spesialistejä ja testikokelas on oikeutettu ilmaiseen testituloksen todistukseen. Mikäli todistus toimitetaan työntekijälle suullisesti, tulee työntekijälle antaa kuvaus todistuksesta.

Valvontakamerat

Turvatakseen työntekijät, asiakkaiden omaisuus tai valvoa tuotantoprosessia, työnantaja voi, tiettyin ehdoin, käyttää CCTV:tä tekniseen valvontaan. CCTV:tä ei kuitenkaan saa käyttää tietyn työntekijän valvomiseen työpaikalla.

CCTV:tä ei saa asentaa työntekijöiden pesuhuoneisiin ja työhuoneisiin. CCTV-valvonnan käyttöönottopäätöksestä täytyy keskustella yhteistoimintamenetelmien kautta, selittää työntekijöille ja ilmoittaa asiakkaille.

Sähköposti

Periaatteessa työnantajilla ei ole lupaa avata sähköpostiviestejä, jotka on lähetetty työntekijöiden sähköpostiosoitteisiin, paitsi erikseen määritellyissä epänormaaleissa tilanteissa ja tietyissä olosuhteissa. Työntekijän sairauden, loman tai muun pitkäaikaisen poissaolon aikana työstä, työnantaja saa, laissa määriteltyjen olosuhteiden varjoassa, saada sähköpostiviestit tietoonsa, jotka ovat saapuneet työntekijän sähköpostiosoitteeseen. Pääasialliseen toimintatapaan sähköpostien avaamisesta kuuluu aina työntekijän suostumus. Asiat, jotka liittyvät sähköpostiin, tulee käsitellä työpaikalla yhteistoimintamenetelmän kautta.

Toimintatavat:

  • automaattinen vastaaja ilmoittaa lähettäjälle, että työntekijä on poissa ja tarjoaa sen varahenkilön yhteystiedot, joka hoitaa työntekijän velvollisuuksia
  • työntekijä välittää saapuvat viestit toiselle henkilölle, joka on nimitetty tähän tarkoitukseen
  • työntekijä antaa joko suullisen tai kirjallisen suostumuksen järjestelylle, jossa määritetty henkilö saa avata sähköpostiviestit, kun työntekijä on poissa töistä